2016 - A year in music 5/366

This time we go with a video!

It's a very cold and sunny winter day, the temperature outside is below 20 Celsius degrees.  Music has a strong nostalgic power, and sometimes a song can bring you years back to where you first heard it or where it played an important role in your life - or was the soundtrack of major events in your life.

This time I remember a day exactly like this one, cold and sunny. I was at home in Porvoo, I was 14 but didn't go to school that day - I can't remember weather I was sick or if it was weekend. I was watching music videos from Sky Channel (We didn't have MTV in Finland in 1987) as this came on. I was blown away. I mean I knew AC/DC already and I even had a couple of their albums, but only now I realized rock can be loud, fun, entertaining, self-ironic and cool at the same time. And they have "the Italian mother" at the end too. Or in Finland she would be called "Justiina".  I re-watched the video so many times my VHS tape was all worn out.

So today when I saw the weather outside, I knew I'd be staying indoors and this song has to be the song of the day. Enjoy!






Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ei kerrota kaikkea kellekään

Yleisö näkee ja kuulee vain lopputuloksen. Yleisö ei tiedä mitä kulisseissa tapahtui. Kuuluuko yleisön tietää, jos kolmen minuutin tekemiseen kului 25 vuotta? Syventääkö se kokemusta? Entä jos joku biisi on sävelletty samana aamuna, kun se äänitettiin ja miksattiin? Jos jokin on kypsynyt pitkään alitajunnassa, mutta tulostuu ulos vasta viime sekunnilla? Mitä se kenellekään kuuluu? Takahuone, “kurkista kulisseihein”, demystifikaatio, “näin se tehtiin” ja taiteilijan omat niksit. Niitä minä tänään pohdin. Sovitaanko, että kerrotaan vain se, mikä on tarinan kannalta hyödyllistä?
Lue kokonaan >>

Mikä vuosi, mikä aika, mikä meno

Kuva
  Koska nyt on 2025 ja tekoäly on vallannut maapallon ja meistä on tullut sen mielikuvituksettomia orjia, annan ChatGPT:n alustaa tämän uuden alun blogiurallani: On kulunut jo monta vuotta siitä, kun viimeksi avasin ajatuksiani kirjoitettuun muotoon täällä blogissa. Nyt, uudella innolla ja aavistuksella nostalgian lämpöä, olen päättänyt palata. Kun minulta kysyttiin, mistä haluaisin kirjoittaa, vastaukseni oli spontaani mutta ytimekäs: “Mulla oli tapana kirjoitella kaikenlaista musasta, kielistä, elämästä, ajankohtaisista asioista, kirjallisuudesta ja mitä nyt mieleen juolahti. Havaintoja arjesta, pohdintoja ja esimerkiksi reseptejä tai rubikin kuution ratkaisuohjeet.” Eli, varoitan jo etukäteen: luvassa on kaikkea maan ja taivaan väliltä! Tämä blogi on taas ajatusten leikkikenttä, jossa inspiraatio, uteliaisuus ja arjen oivallukset kohtaavat. Ehkä löydät täältä jotain tuttua ja rakasta, ehkä jotain täysin uutta – toivottavasti ainakin pienen hymyn ja oivalluksen matkaasi. Tervetul...
Lue kokonaan >>

Ides of March

"In the ancient Roman calendar, each of the 12 months of the year had an "ides." In March, May, July and October, the "ides" fell on the 15th day. In every other month, the "ides" fell on the 13th. The word "ides" was derived from the Latin "to divide." The "ides" were originally meant to mark the full moon - but since the solar calendar months and lunar months were of different lengths, the "ides" quickly lost their original intent and purpose." Näin mielestäni täysikuun laivan kannelta. Olen alkanut kärsiä aikatauluista ja ajasta. Taidan luopua kellon ja kalenterin seuraamisesta. Mikäli jokin asia ei onnistu sen vuoksi, etten jatkuvasti sinkoile henkeni hädässä sinne tänne, ei sen tarvitsekaan onnistua.
Lue kokonaan >>