Kohtaamisonnettomuus harraste-eläimen kanssa
On totta, että nokkakolarissa on arkinen ja ahkä jopa asiaankuulumattoman humoristinen sävy, mutta se kuitenkin kertoo selkeästi mitä on tapahtunut. Testiryhmä ei osannut keksiä, mitä on tapahtunut niille parille sadalle,jotka ovat vuosien 2001 ja 2004 välillä menehtyneet kohtaamisonnettomuuksissa (HS 21.12.06). Sanaa maistellessa sille keksii useitakin tulkintoja. "Olen pahoillani parista äkkipikaisuudestani. Kyseessä on ollut kohtaamisonnettomuus, ymmärrättehän. Aina ei osaa kohdata."
Päivän lehti kertoi myös lemmikki- ja harraste-eläimistä. Olen kuvitellut lemmikistä huolehtimisen eräänlaiseksi harrastukseksi. Jos nämä kerran saa erottaa toisistaan, voi harraste-eläimelle ujuttaa lemmikille sopimattomia ominaisuuksia! Harraste-eläin voi olla vaikka lemmikiksi kelpaamaton vaarallinen peto (harrastan leijonia, käyn päivittäin Korkeasaaressa) tai muuten villi ja vapaa (harrastamani liito-oravat viihtyvät kaukana ihmisestä) sekä tietysti perinteisen lemmikin attribuutteja (söpö, kooltaan hiirestä koiraan) kaihtavia (nämä turkiskuoriaisen toukat ovat mukava ja helppo harrastus).
Pommiradiossa hevimiehet pohtivat kielitieteellisiä kysymyksiä: "Suomen kieli kuulostaa monelle eksoottiselta. Mikähän voisi kuulostaa samalta suomalaiseen korvaan? Ehkäpä japani, koska se on rytmiltään samanlaista vaikka siinä ei olekaan yhtä kovia äänteitä." Kävi myös ilmi etteivät hevimiehet tienneet sanan perkele merkitystä. He pohtivat ensinnäkin, pitäisikö sanaa vihdoin kutsua "kirosanan sijaan voimasanaksi", sekä onko perkele jokin pieni pirulainen. Kummallista. Luulisi nyt hevimiesten tuntevan Vanhan Vihtahousun suomenkielisen nimen. Ehkä he eivät ole ikinä joutuneet Perkeleen kanssa kohtaamisonnettomuuteen. Tai sitten Perkele on hevimiehille niin läheinen harraste-eläin, että nimikin on jo päässyt unohtumaan.
PS. Naimattomat, lihavat ja yli 50-vuotiaat, huomio! Ette voi enää saada adoptiolasta Kiinasta!
Päivän lehti kertoi myös lemmikki- ja harraste-eläimistä. Olen kuvitellut lemmikistä huolehtimisen eräänlaiseksi harrastukseksi. Jos nämä kerran saa erottaa toisistaan, voi harraste-eläimelle ujuttaa lemmikille sopimattomia ominaisuuksia! Harraste-eläin voi olla vaikka lemmikiksi kelpaamaton vaarallinen peto (harrastan leijonia, käyn päivittäin Korkeasaaressa) tai muuten villi ja vapaa (harrastamani liito-oravat viihtyvät kaukana ihmisestä) sekä tietysti perinteisen lemmikin attribuutteja (söpö, kooltaan hiirestä koiraan) kaihtavia (nämä turkiskuoriaisen toukat ovat mukava ja helppo harrastus).
Pommiradiossa hevimiehet pohtivat kielitieteellisiä kysymyksiä: "Suomen kieli kuulostaa monelle eksoottiselta. Mikähän voisi kuulostaa samalta suomalaiseen korvaan? Ehkäpä japani, koska se on rytmiltään samanlaista vaikka siinä ei olekaan yhtä kovia äänteitä." Kävi myös ilmi etteivät hevimiehet tienneet sanan perkele merkitystä. He pohtivat ensinnäkin, pitäisikö sanaa vihdoin kutsua "kirosanan sijaan voimasanaksi", sekä onko perkele jokin pieni pirulainen. Kummallista. Luulisi nyt hevimiesten tuntevan Vanhan Vihtahousun suomenkielisen nimen. Ehkä he eivät ole ikinä joutuneet Perkeleen kanssa kohtaamisonnettomuuteen. Tai sitten Perkele on hevimiehille niin läheinen harraste-eläin, että nimikin on jo päässyt unohtumaan.
PS. Naimattomat, lihavat ja yli 50-vuotiaat, huomio! Ette voi enää saada adoptiolasta Kiinasta!
Kommentit