Äärikielisyyttä
1800-luvulla paketoitiin monta Euroopan kieltä sievään standardiin. Yksi motivaattori tällaiselle touhulle oli kansallistunteen vahvistaminen eli oikeastaan nationalismin pönkittäminen. Nykyvinkkelistä tuo oli jopa ymmärrettävää. Ulkoisia uhkia oli joka suunnalla ja kansoilla oli tarve yhdistyä. Mikäpä muu olisi ollut tärkein yhdistymisen väline kuin kieli, tuo kaiken kulttuurin käyttöjärjestelmä.
Nykyäänkin kuulee nationalistishenkisiä puheenvuoroja valtakielen puolesta. Näyttöä muiden kielten negatiivisesta vaikutuksesta ei kuitenkaan ole, päinvastoin. Kielitiede on jo aikaa sitten osoittanut seuraavat seikat:
1) Jokaiselle tekee hyvää saada alkuopetus omalla äidinkielellään. (tämä on valitettavasti mahdollista vain osalle maailman ihmisistä)
2) Kielikylpymalli on tehokas, ja lapsuusiässä kannattaa kylvää useammankin kielen siemen. Näin laajenevat samalla abstraktioiden hallinta ja yleinen maailmankuva.
3) Vieraan kielen voimakaskaan vaikutus (esim. englannin) ei muuta oman kielen rakenteita. Sanastollisia muutoksia on aina ollut ja tulee aina olemaan. Ja vaikka jokin muuttuisi, sekin on tyypillistä kielille.
Kuvottavinta mitä olen hetkeen kuullut, oli jälleen jonkun (saksalaisen?) koulun kielto käyttää välitunneilla muita kieliä kuin valtakieltä. Kieli on samanaikaisesti niin arkipäiväinen ja kuitenkin niin kiehtova asia, että se aiheuttaa jatkuvasti keskustelua; kuka puhuu väärin, kuka oudosti, kenellä on persoonallinen ja kenellä vaikea puheenparsi... Mitä yritän sanoa? Paljon enkä oikeastaan mitään. Antakaa lasten oppia ja oppikaa itsekin lisää. Aikuisena oppii uusiakin kieliä aivan mainiosti. Älkää uskoko naurettavia kansanuskomuksia vanhoista koirista tai "kielikyvyn heikkenemisestä". Myös omaa kieltä on kiinnostavaa opiskella. Älkää päntätkö normeja vaan opiskelkaa historiaa ja etymologioita, murteita ja puhekieliä, tutkikaa kielen erilaisia rekistereitä ja sanastoja... ja selailkaa toki myös kielenhuolto-oppaita. Ne ovat olemassa sitä varten, että rikas ja monipuolinen kielemme olisi kaikille meille ymmärrettävissä. Muistutettakoon vielä parista kielitieteen universaalista: yksikään kieli ei ole toista "hienompi" tai "parempi" eikä ole olemassa yhtäkään kieltä jolla jotakin asiaa ei voisi ilmaista. On vain erilaisia tapoja ilmaista samat asiat. Joissain kielissä (ja kulttuureissa) jokin asia on ollut relevantimpi kuin toisissa, joten näissä se on ehkä ilmaistavissa yksinkertaisemmin. Suomessa on esimerkiksi enemmän värisanoja kuin jossakin kielessä, mutta myös vähemmän kuin jossakin toisessa. Silti kykenemme kaikki näkemään samat värit. Kieliä on maailmassa laskutavasta riippuen 5000-8000.
PS. Vaikka meillä kieli ei onneksi enää ole samanlaisessa poliittisessa asemassa, on perin koomista lukea äärinationalistien kansanedustajakandidaatin kehnoa suomen kieltä. Mitään muuta koomista näissä äärihepuissa ei sitten olekaan, ainoastaan surullista. Ääriainekset (uskonnossa, politiikassa, missä hyvänsä) ja sensaatiolehdistö; kaksi asiaa joita ilman kaikki eläisivät parempaa elämää.
Nykyäänkin kuulee nationalistishenkisiä puheenvuoroja valtakielen puolesta. Näyttöä muiden kielten negatiivisesta vaikutuksesta ei kuitenkaan ole, päinvastoin. Kielitiede on jo aikaa sitten osoittanut seuraavat seikat:
1) Jokaiselle tekee hyvää saada alkuopetus omalla äidinkielellään. (tämä on valitettavasti mahdollista vain osalle maailman ihmisistä)
2) Kielikylpymalli on tehokas, ja lapsuusiässä kannattaa kylvää useammankin kielen siemen. Näin laajenevat samalla abstraktioiden hallinta ja yleinen maailmankuva.
3) Vieraan kielen voimakaskaan vaikutus (esim. englannin) ei muuta oman kielen rakenteita. Sanastollisia muutoksia on aina ollut ja tulee aina olemaan. Ja vaikka jokin muuttuisi, sekin on tyypillistä kielille.
Kuvottavinta mitä olen hetkeen kuullut, oli jälleen jonkun (saksalaisen?) koulun kielto käyttää välitunneilla muita kieliä kuin valtakieltä. Kieli on samanaikaisesti niin arkipäiväinen ja kuitenkin niin kiehtova asia, että se aiheuttaa jatkuvasti keskustelua; kuka puhuu väärin, kuka oudosti, kenellä on persoonallinen ja kenellä vaikea puheenparsi... Mitä yritän sanoa? Paljon enkä oikeastaan mitään. Antakaa lasten oppia ja oppikaa itsekin lisää. Aikuisena oppii uusiakin kieliä aivan mainiosti. Älkää uskoko naurettavia kansanuskomuksia vanhoista koirista tai "kielikyvyn heikkenemisestä". Myös omaa kieltä on kiinnostavaa opiskella. Älkää päntätkö normeja vaan opiskelkaa historiaa ja etymologioita, murteita ja puhekieliä, tutkikaa kielen erilaisia rekistereitä ja sanastoja... ja selailkaa toki myös kielenhuolto-oppaita. Ne ovat olemassa sitä varten, että rikas ja monipuolinen kielemme olisi kaikille meille ymmärrettävissä. Muistutettakoon vielä parista kielitieteen universaalista: yksikään kieli ei ole toista "hienompi" tai "parempi" eikä ole olemassa yhtäkään kieltä jolla jotakin asiaa ei voisi ilmaista. On vain erilaisia tapoja ilmaista samat asiat. Joissain kielissä (ja kulttuureissa) jokin asia on ollut relevantimpi kuin toisissa, joten näissä se on ehkä ilmaistavissa yksinkertaisemmin. Suomessa on esimerkiksi enemmän värisanoja kuin jossakin kielessä, mutta myös vähemmän kuin jossakin toisessa. Silti kykenemme kaikki näkemään samat värit. Kieliä on maailmassa laskutavasta riippuen 5000-8000.
PS. Vaikka meillä kieli ei onneksi enää ole samanlaisessa poliittisessa asemassa, on perin koomista lukea äärinationalistien kansanedustajakandidaatin kehnoa suomen kieltä. Mitään muuta koomista näissä äärihepuissa ei sitten olekaan, ainoastaan surullista. Ääriainekset (uskonnossa, politiikassa, missä hyvänsä) ja sensaatiolehdistö; kaksi asiaa joita ilman kaikki eläisivät parempaa elämää.
Kommentit