Lola Lola, malafemmena
Vanha lukionopettaja Immanuel Rath seuraa oppilaitaan Der Blaue Engel -nimiseen salakapakkaan ja ihastuu vähäpukeiseen laululintuseen. Lehtori uhraa koko uransa rakkauden vuoksi. Tai oikeastaan vain ihastuksen ja hullaantumisen. Ja tuollaisissa tapauksissa, kun ihastus on ohi ja hullaantuminen poistunut, sitä on joko ura tai ei.
Tarina on usein mahdollinen nykyäänkin, maallistumisen myötä romantiikka on vain lisännyt otettaan ihmisten arjessa. Katsokaa vaikkapa pääministeriä. Tai työtoverianne. Ja vaikuttaako "yksityiselämä" työhön ja ihmissuhdekiemuroiden ulkopuoliseen toimintaan? Typerä kysymyskin. Katsokaa vaikka professori Rathia. Lehtorista tuli esityksen klovni (maski muistutti kovasti Mr. Bunglea), ja lopulta ruusunpunan hälvettyä hän havahtui karuun todellisuuteen - kaikki on pilalla!
"Oliko tuo nyt tarpeen, sivistynyt mies, kaikki yhden naisen tähden!"
Tai ehkä professori Rath palasikin hairahduksestaan opetustyöhön. Hyväksyttiinkö hänet takaisin? Yksi ihmisen suuria taitoja on anteeksiantamisen kyky.
Der Blaue Engel, Saksa, 1930
Ohjaus: Josef von Sternberg
Emil Jannings - Prof. Immanuel Rath
Marlene Dietrich - Lola Lola
Kurt Gerron - Kiepert (taikuri)
Rosa Valetti - Guste (taikurin vaimo)
Malafemmena (elokuvasävelmä tämäkin)
Si avisse fatto a n'ato
chello ch'e fatto a mme
st'ommo t'avesse acciso,
tu vuò sapé pecché?
Pecché 'ncopp'a sta terra
femmene comme a te
non ce hanna sta pé n'ommo
onesto comme a me!...
Femmena
Tu si na malafemmena
Chist'uocchie 'e fatto chiagnere..
Lacreme e 'nfamità.
Femmena,
Si tu peggio 'e na vipera,
m'e 'ntussecata l'anema,
nun pozzo cchiù campà.
Femmena
Si ddoce comme 'o zucchero
però sta faccia d'angelo
te serve pe 'ngannà...
Femmena,
tu si 'a cchiù bella femmena,
te voglio bene e t'odio
nun te pozzo scurdà...
Te voglio ancora bene
Ma tu nun saie pecchè
pecchè l'unico ammore
si stata tu pe me...
E tu pe nu capriccio
tutto 'e distrutto,ojnè,
Ma Dio nun t'o perdone
chello ch'e fatto a mme!
(Antonio De Curtis)
Tarina on usein mahdollinen nykyäänkin, maallistumisen myötä romantiikka on vain lisännyt otettaan ihmisten arjessa. Katsokaa vaikkapa pääministeriä. Tai työtoverianne. Ja vaikuttaako "yksityiselämä" työhön ja ihmissuhdekiemuroiden ulkopuoliseen toimintaan? Typerä kysymyskin. Katsokaa vaikka professori Rathia. Lehtorista tuli esityksen klovni (maski muistutti kovasti Mr. Bunglea), ja lopulta ruusunpunan hälvettyä hän havahtui karuun todellisuuteen - kaikki on pilalla!
"Oliko tuo nyt tarpeen, sivistynyt mies, kaikki yhden naisen tähden!"
Tai ehkä professori Rath palasikin hairahduksestaan opetustyöhön. Hyväksyttiinkö hänet takaisin? Yksi ihmisen suuria taitoja on anteeksiantamisen kyky.
Der Blaue Engel, Saksa, 1930
Ohjaus: Josef von Sternberg
Emil Jannings - Prof. Immanuel Rath
Marlene Dietrich - Lola Lola
Kurt Gerron - Kiepert (taikuri)
Rosa Valetti - Guste (taikurin vaimo)
Malafemmena (elokuvasävelmä tämäkin)
Si avisse fatto a n'ato
chello ch'e fatto a mme
st'ommo t'avesse acciso,
tu vuò sapé pecché?
Pecché 'ncopp'a sta terra
femmene comme a te
non ce hanna sta pé n'ommo
onesto comme a me!...
Femmena
Tu si na malafemmena
Chist'uocchie 'e fatto chiagnere..
Lacreme e 'nfamità.
Femmena,
Si tu peggio 'e na vipera,
m'e 'ntussecata l'anema,
nun pozzo cchiù campà.
Femmena
Si ddoce comme 'o zucchero
però sta faccia d'angelo
te serve pe 'ngannà...
Femmena,
tu si 'a cchiù bella femmena,
te voglio bene e t'odio
nun te pozzo scurdà...
Te voglio ancora bene
Ma tu nun saie pecchè
pecchè l'unico ammore
si stata tu pe me...
E tu pe nu capriccio
tutto 'e distrutto,ojnè,
Ma Dio nun t'o perdone
chello ch'e fatto a mme!
(Antonio De Curtis)
Kommentit