On Criticism
A little learning is a dang'rous thing
(A. Pope, An essay on criticism, 1711)
Oletko koskaan istunut ystäväsi kanssa vaikkapa puiston penkillä, kun täysin ventovieras ihminen on tullut kertomaan, kumpi teistä miellyttää enemmän ja kumpi vähemmän hänen esteettistä makuaan? Naisille tällainen kohteliaisuuksien jako lienee arkipäivää. Mutta kirjoittaisiko "kriitikko" siitä lehteen? Osaatko kuvitella että olet kaupassa ns. "minding your own business", ja joku tuntematon henkilö puhuttelee sinua nimeltä, esittää (usein heikosti perustellun) kriittisen näkemyksensä työstäsi ja solvaa sitten henkilökohtaisuuksiin menevällä tasolla?
"Kun kuka tahansa ääliö saa sanoa mitä hyvänsä."
Ihmisen on vaikea tietää, missä vaiheessa joutuu hyvien tapojen piirin ulkopuolelle, minkä pienen hetken jälkeen ei enää nauti samaa koskemattomuutta ja arvostusta kuin kuka tahansa kadun tallaaja. Ai mutta hetkinen... Suomi, tapakulttuurin luvattu maa! Perun ajatukseni välittömästi. Julkisuus onkin vain olla kadulla kusemisen kohde. Ja kritiikki... sillä sanalla meillä kutsutaan julkista herjaamista.
Irvokkuuden kunniaksi hiukan lisää Popea.
A perfect Judge will read each work of Wit
With the same spirit that its author writ:
Survey the WHOLE, nor seek slight faults to find
Where nature moves, and rapture warms the mind;
(A. Pope, An essay on criticism, 1711)
(A. Pope, An essay on criticism, 1711)
Oletko koskaan istunut ystäväsi kanssa vaikkapa puiston penkillä, kun täysin ventovieras ihminen on tullut kertomaan, kumpi teistä miellyttää enemmän ja kumpi vähemmän hänen esteettistä makuaan? Naisille tällainen kohteliaisuuksien jako lienee arkipäivää. Mutta kirjoittaisiko "kriitikko" siitä lehteen? Osaatko kuvitella että olet kaupassa ns. "minding your own business", ja joku tuntematon henkilö puhuttelee sinua nimeltä, esittää (usein heikosti perustellun) kriittisen näkemyksensä työstäsi ja solvaa sitten henkilökohtaisuuksiin menevällä tasolla?
"Kun kuka tahansa ääliö saa sanoa mitä hyvänsä."
Ihmisen on vaikea tietää, missä vaiheessa joutuu hyvien tapojen piirin ulkopuolelle, minkä pienen hetken jälkeen ei enää nauti samaa koskemattomuutta ja arvostusta kuin kuka tahansa kadun tallaaja. Ai mutta hetkinen... Suomi, tapakulttuurin luvattu maa! Perun ajatukseni välittömästi. Julkisuus onkin vain olla kadulla kusemisen kohde. Ja kritiikki... sillä sanalla meillä kutsutaan julkista herjaamista.
Irvokkuuden kunniaksi hiukan lisää Popea.
A perfect Judge will read each work of Wit
With the same spirit that its author writ:
Survey the WHOLE, nor seek slight faults to find
Where nature moves, and rapture warms the mind;
(A. Pope, An essay on criticism, 1711)
Kommentit